Kanat oli päässy ulukoolemaan ja empä huomannu niitä ennen ku Tyyne huomas..... Voi kanaparat.. Onneksi Tyyne ei haukkunu, vaan seuras mielenkiinnolla mitä ne on. Aika ripiää sain sen sieltä pois, vaikka aluksi ajattelin jottei tuu kirveelläkää. :) Vähä piti seuraalla jottei TehoTyyne mee sinne niitä häirittemähän.
Oli ihan kiva olla töis, ku oli niin lämmin ja aurinko paistoo. Kyllähän sitä tietysti vapaataki kaipaa, mutta niinku aiemmin kirjootin siitä kuinka sitte ku sitä vapaa-aikaa on niin tuloo pitkähäntääsiin täihin. Ristiriitaasta....
Neitiki väsähtää välillä. Ja aina kun on mahrollista niin mun vaatteiren päälle..
Mä niin orotan kesää ja Pohojammaata! Pääsee töihin eikä tartte opiskella (toivottavasti) ja saa asua keskellä lakeuksia omas tuvas ;)
<3:llä Sarppa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti