"Lomalla" tapahtuu kaikenmoosta

Tämä "loma" on menny niin nopiaa, ettei oo keriinny palio muutaku olla töis... Blogiakin oli tarkoitus kirjootella muutamahan kertahanki, mutta jotenki ei oo vaa keriinny tai jaksanu. No nyt kaikki kuulumiset kerralla sitte! :D

Pohojammaalle ku päästiin, niin mitäs muutakaa mennään ensimmääsenä moikkaamaan kun mun pieniä poneja. Tärkeysjärjestys täytyy olla :D. Osku ja Veeti voi oikeen hyvin. Oskua on liikuttanu yli-innokas pikkulikka, jolle on muodostunut erittäin tärkeäksi liikuttaa Oskua säännöllisesti :). Ne oli ollu kisooski ja hienosti oli menny! :) Veetin kans kokeelin taas pitkästä aikaa ajaa, ja hienostihan se meni. Pikkuusen oli poijalle kertyny virtaa. On se vaan niin fiksu! <3

Kävin myös pitkästä aikaa ratsastamas Nipsulla. Nipsu on veikiä elukka :D. Sen kans ei tuu ainakaan tylsää maastos. Oli niin ihanaa pakkassäässä istua siä hevosen seljäs ja nauttia näistä ihanista lakeuksista ja kuunnella samalla kavioiden kopsetta. :)

Käytiin kaverin kans yks aamu reenaamas aksaa Sjoella. Oli kivaa, mutta Tyynen keskittyminen oli sen 10s. Joka kerta reeneis menee radan/pätkän 1-2krt hyvin, kunnes neitiä alkaa kiinnostamaan hajut ja muut ihmiset. Kuitenkin, kun poistuin hallista niin alko kattelemaan, että mihinkäs se emäntä meni.......? Noooo, mä vaan toivon, että keskittymiskyky paranoo iän myötä. Onhan se vasta niin kakara. Siitä se ei oo kiinni etteikö tykkääsi aksasta. Joka kerta käy kierroksilla kun rakennetaan rataa tai kun se näköö ku joku muu menöö. :D

Kuvissa Nipsu ja Tyyne ja Tyynen kaverit lämmittelylenkillä :)

Jouluaattona olin perinteesesti töis. Töiren jälkeen lährin Hyvinkäälle Tyynen kans junalla. Siä meitä orotti koko perhe. Juna matka meni oikeen hyvin. Junassa oli muutama muukin koira ja ajattelin, jotta matkasta tulee yks hel***, mutta Tyynen yllätti taas niin positiivisesti. Jouluaatto meni lähinnä syöres, lahjoja avates ja pelates pelejä. Mä kun olin heränny sinä aamuna ennen viittä (koska kävin puoli 6 hautuumaalla, vaikkei sinne saisi mennä silloon, mutten olsi keriinny muuten.) niin nukahrin sitte jo aika aikaasin. Aamulla lährettiin veljen kans lenkille, joka tuntui vähintää 10km lenkiltä, koska lunta oli kertyny jonki verran ja siinä tarpominen ei ollu kauhian kevyttä. Lenkin pituureksi muodostu 6,5km. Tyyne nauttii niiiiin palio, kun on lunta ja pakkasta. 

No mitäpä se pukki toi? Pukki toi lähinnä kaikenlaasta tavaraa, mitä multa puuttui. Olin jo aikaasemmin saanu ennakkoon yhren lahjan, jotta kauhiasta en mitää orottanu. Tottakai, Tyynekin sai lahjoja, sellaisia koiramaisia lahjoja: ;) Tyynehän oli saamoistaan lahjoista erittäin onnellinen pieni koira :)

Vasemmalla kuvassa Tyynen saamat lahjat. Pukki toi Tyynelle kaksi uutta lelua, joista toinen on sellainen vinkulelu jotei ihmiset kuule. Ja lelujen lisäksi lampaankorvia. :)

Tapaninpäivänä menin perinteesesti viihteelle. Tällä kertaa mentiin Mietaalle ja hauskaa oli! Toimin koko illan kuskina, koska menin taas töihin klo 6 seuraavana aamuna. Ei tullu oikeen nukuttua, niin oli vähä aivot narikas koko työpäivän. Täytyy sanoa, että ku töistä pääsin niin oli niiiin kova väsy jotta menin heti nukkumaan ja heräsin illalla kuurelta. Olin nukkunu niin sikiää, etten ollu kuullu kun mua huurettiin syömähänki parihin kertahan. :D Tyynen kanssa käytiin viä lenkillä illalla ja mentiin TAAS nukkumaan. :D Nyt taas palatahan takaasi normaaliin rytmiin ja maanantaina taas töihin. 

Pian onkin uusivuosi ja uuret kujeet (tai sitten ei). Uusivuosi olis tarkootus viettää tuola Helsingin pääs, mutta saas ny nähärä. :)

Tyyne ja Sarppa toivottaa hyvää loppuvuotta ja alkavaa uutta vuotta! :)

Terkuin Sarppa 

Kuulumisia epiksistä!

Aamulla herätyskello herätti klo 5.00 ja ei muutaku ylähä. Töissä kävin aamuhommat hoitamas ja sieltä kauhiaa vauhtia kotia. Suuntana tänään oli epikset Keravalla.

Aamulla ei jännittäny niin paljoa ku oli muuta ajateltavaa, kuten työt ja maahan tullut lumi. Hyvin vaa pääsin sekä töihin että epiksiin. Täälä aurataan teitä huomattavasti hitaammalla tahrilla, kun Pohjammaalla. Yleensä siä on jo aura-autot ajos ku meet töihin, mutta täälä ei näy ristin sielua. Epiksissä ilmoottauduun mölleihin 25cm. Ollaanhan me molemmat Tynskyn kans aika möllejä. :D Kyseessä oli siis ekat kisat (epäviralliset) kummallekkin. Paikanpäällä alko jännittämään reilusti enemmän ja varsinkin silloin kun oltiin valmistautuvia. Noh, rata meni yli odotusten! Luulin, että Tyyne käy vähintään moikkaamassa yhtä ratatyöntekijää ja jää haistelemaan, mutta Tynsky meni niin hienosti! Tyyne oli huomattavasti pliisumpi kuin normaalisti, mutta se saattoi johtua mun jännityksestä. Oon kyllä tyytyväänen! :)

Illalla täytys suunnistaa töihin ja pitäis pakkailla jälleen Pohjammaan reissua varte! :)

Lämmittely lenkillä Tyynen kans. :)

Video meirän radasta :)

Joulun viettoon!

Hei taas pitkästä aikaa!
Taas on ohi puolet tästä lukuvuodesta. Mihin tää aika menee? Juurihan loppu kesäloma ja koulut alko. Hirviä läjä tenttejä edes ja nyt ne on jo takana (ainakin toivottavasti). Tänään meillä oli siis tän vuoden viimenen tentti, immunologian tentti. Todella mielenkiintoosta asiaa, mutta ERITTÄIN raskasta ja monimutkaasta. Jos olisi aikaa ja jaksamista siihen voiskin perehtyä kunnolla, mutta yksinkertaasesta ei vaan aika riitä, eikä kyllä jaksaminenkaa. Töis on käytävä ja muut kouluhommat tehtävä ja myös koira ulkooluttaa ja sen kans harrastaa. Niin ja tietysti vietää aikaa ystävien kans, vaikkakin ystävät ja harrastukset yhdistyy suurelta osin.. Mitenkäs muutenkaan kun eläinlääkikses kerta ollaan. ;)

Pian on tämäkin vuosi eletty ja uusi vuosi odottaa. Jokseenkin vuosi 2014 on ollut suoraan sanottuna paska! Mulle sekä mun ystäville ja läheisille on tapahtunut aika paljon ikäviä asioita. Olen huomannut, että sanonta "ei kahta iliman kolomatta" pitää aikalailla paikkansa. Yksi asia kun alkaa vastustamaan niin alkaa ne kaks muutakin. Odotan siis hyvillä mielin ens vuotta. Tässä loppuvuodesta on alkanut jo näkyä valoa tunnelin päässä. Koulussa tänä vuonna on mennyt yli odotusten ja lukumotivaatiota onkin ollut huomattavasti paremmin kuin viime vuonna. Arvosanatkin on siitä kertonu. Tänä syksyny koulussa on ollut lähes tulkoon pelkkää teoriaa paria laboratorio tuntia lukuunottamatta. Oon saanut ottaa verinäytteitä ja paskanäytteitä *wuhuu* :D ja saanut tutkia niitä. Mielestäni on erittäin mielenkiintoosta saada tietää kaikenlaasta noista omista elukoista vaikkakin siinä on riskejä (varsinkin oman mielenrauhan kannalta). Ollaan siis tutkittu koiran paskanäytteistä rota- ja adenoviruksia ja Tyynellä tulokset olivat negatiiviset, mikä on siis hyvä asia! Saatiin mitata Tyynen verestä CRP (ihan sama mikä ihmisilläkin), joka siis ilmaisee sitä onko jotain tulehdusta päällänsä. Tyynellä arvo oli alle 10mg/l mikä on terveen koiran merkki. Mitattiin myös Borrelia vasta-aineita, joita Tyynellä ei ollut. Se tarkoittaa sitä, että vaikka Tyynessä on ollut punkki niin ei ole saanut borrelia tartuntaa (punkki ei ole kantanut borreliaa). Tyynen tuloksissa ei siis ollut mitää mietittävää kuten Oskun. Poneilta katsottiin onko niillä borrelia vasta-aineita. Osku oli lievästi positiivinen, mikä tarkoittaa sitä, että A) Oskussa on ollut joskus punkkeja B) punkki on tartuttanut Oskuun borrelian. Mutta mua ei itseasiassa huolestuta se ollenkaa koska sillä ei ole koskaan ollut mitään oireita. Punkkia en ole koskaa siitä löytänyt, joten mietityttää se, mistä se on sille tullut. Pohjammaalla kun ei punkkeja kauhiasti näy. Oskuhan on ollu Kristiinassa ja varsana ilmeisesti Ruotsissa. Näistä molemmista reissuista on aikaa kauan ja jokseenkin uskoisin että on saanut tartunnan sieltä. Alhainen positiivisuus selittyisi sillä, että siitä on jo kauan.. Mutta ongelmana tässähän on se, että borrelian oireita hevosilla ei ole hirveästi tutkittu, mikä siis vaivaa mua sinänsä, koska voihan olla että sillä on se varsana ollut lievänä, mutta ei ole huomattu/ymmärretty että tietyt ongelmat/vaivat voisi johtua tästä. Muutama asia selittyisi tällä, mikäli oireista olisi jonkinmoista tietoa. Ja tässähän olis mahtava lisurin aihe :D. Toki kun saisi tehtyä sen kandin ensin.. ;) Mutta se siitä aiheesta.

Tänään olis meirän vuosikurssin pikkujoulut, joissa voisi käydä piipahtamassa. Huomenna kun on töitä niin ei kauhiasti biletetä. Perus opiskelijan arkea! ;)

Terkuin Sarppa

P.s Ehkäpä eksyn huomenna mun ja Tynskyn ekoihin epiksiin (= epäviralliset agilitykisat) ;)

Viikonlopun kuulumiset

Viikonloppu meni vauhdikkaasti ja kaikenlaasta kerkes tehdä. Kävin piiiiitkästä aikaa shoppaalemas kaverin kans ja illalla käytiin vähä viihteellä. Oli kyllä kivaa käydä vähä jossakin, kun kovin useen ei tuu käytyä.. Viikonlopun kohokohtana oli kuitenkin se, että sain ottaa Oskusta ja Veetistä verinäytteet.

Koulussa verinäytteistä kattotaan borrelia vasta-aineita ja ilmeisesti myös CRP:tä: :) Olin ottanut jo kesällä ekan kerran Oskusta, mutta silloin osuin huomattavasti helpommin suoneen. Veetiltä sain suht. helposti kun vaihdoin avoneulaan. Aluksi siis kokeilin kummaltakin ottaa vakuuminäyteneulalla, mutta neula oli liian lyhyt eikä edes yltäny suoneen. Shettiksistä puhutaan aina että on vaikia osua suoneen, kun kaula on niin paksu ja suonet syvällä. Heti kun vaihdoin neulaa niin alko sujumaan. :D Molemmat oli kyllä nätisti, varsinkin tämä nuorempi kaveri ;)

Tyyneltä otin verinäytteen tänään. Kuvittelen, että Tyyne huutais koko ajan ja mitään siitä hommasta ei tulsi. Mutta Tyyne oli oikeen kivasti, vaikka pari kertaa vähä kiljaasiki. Toki en osunu kovin helposti suoneen... Tyyne on onneksi avoin ja reipas tyttönen, jotta unohtaa varmaan hyvin pian, että sitä edes pistettiin. Eläinlääkäriski heilutti häntää ja oli hyvin iloinen kun mentiin, mutta sitte ku oli rokotettu niin hännän heiluttaminen vähä hiipu, mutta heilutti silti. :D Toivottavasti mun elukat ei muistele mua pahalla. :D Onneksi on näitä omia, joilla kokeilla, ettei tarvi kenenkää vieraan koiraa tai hevosta mennä sörkkimään.

 Kuvassa Oskun ja Veetin verinäyttteet. :)
Ja alemmassa hymyilevä Tynsky ja sen verinäyte. :D Kovin pahasti Tyyne ei ainakaa katto.. :)

Viikonlopun viettoon!

Viikko on mennyt rytinällä... On vaikiaa käsittää, että huomenna on jo perjantai. Viikonlopulle on taas niin paljo ohjelmaa jotta en tiä mihinä välis mä kaikki ehdin tehrä... Suunnitelmissa on lähtiä Pohojammaalle ja nährä siä ystäviä ja mun rakkaita elukoota. :)

Viikosta selvisin justihin ja justihin. Immunologian tiivistelmän veriryhmistä sain palautettua ja virologian testin tehtyä (tosin luennolla). Enkun esitelmäki meni ilman suurempiä sössötyksiä ja äikän tehtävät tuli tehtyä joten kuten. Aikaa ei tunnu olevan mihinkää muuhun kuin opiskeluun. ONNEKSI Tyyne on ollut hyvin väsynyt kun sillä on toiset juoksut meneillään, ja hormooniryöppy väsyttää pientä karvaturria. Juoksut on helpottanu tätä viikkoa sinänsä ettei oo tarttenu keksiä kovin aktiviteettirikasta viikkoa Tynskylle. Nyt kun vielä jaksaisi ruveta lukemahan kahteen tenttiin ja tehdä vielä yksi ennakkotehtävä niin olis syksy taputeltuna. Meirän luennoilla on ruvennu huomaamaan, jotta porukka on aika väsyksis (tai ressi purkaantuun), kun on niin levotoonta ja kaikki naurattaa. :) Tai voin puhua ainaki omasta puolestani :D

Tänään meillä on viä illalla aksaharkat Espoos. Aksa on kyllä niin kivaa, että sitei voi liikaa ylistää. Tosin Tyynen keskittymiskyky on puolta lyhee kun on nuo juoksut, mutta nekin onneksi menee aikanaa ohi. :D Viime sunnuntaina kävin reenaamas ja tajusin ekaa kertaa kunnolla päällejuoksun (ohjaus), joka mulle on jo opetettu aikaa :D Se ei vaan oo yksinkertaisesti menny mulle jakeluun. Nyt kun vielä hioo sitä niin eiköhän se ala menemähän. Tossa syksyllä mulla oli kauhia lannistus-kohtaus agilityä kohtaan, kun tuntu ettei mun jalat, kädet, katse ja eteneminen millää sovi yhtehen oman kropan kans saati sitte koiran kans. Nyt on kumminki taas noustu siitä, kun on saatu onnistumisia ja kaverit tsemppaa!

Mä lähren pian viikonlopun viettoon notta hyvät viikonloput! ;)

P.s Vähä eläinlääkäri huumoria, jolle on naurettu muutama tunti...  http://4yearsofvetschool.tumblr.com/
Varsinki tämä on naurattanu  http://4yearsofvetschool.tumblr.com/post/101409856335/what-happens-when-veterinary-students-stay-up-too-late

Terkuin Sarppa  

Kiirus kiirus...

Hello!
Melkeen jo jäi tämäkin kirjoottelu koulun ja töiden takia. Aluksi olin innolla kirjoittelemas kaikenlaasta, mutta tyssäs siihen jotta hieman tuo sivun muokkaalu oli ongelmallista (T: tekniikan ihmelapsi) :D. No nyt kuitenkin sain näkymään ne mitkä halusinkin joten olkaapa hyvä! On myös ollu koulun ja töiden takia hieman kiirus, jottei oo jaksanu eikä ehtiny miettiä blogia ollenkaa.
             Koulus meillä on ihan HIRVIÄSTI hommaa. Ensin oli ruottin viimenen kirjallinen tehtävä, johon piti valita viä pari, joka tarkistaa tekstin ja antaa palautetta ja toisin päin (luen parin tekstin ja annan palautetta). Sitte meillä oli ruottin suullinen tentti, johon tottakai valmistauduin hyvin... Heh.. Valmistautuminen käsitti sen, että keskustelun aihe päätettiin parin kans vasta paria päivää ennen suullista ja edellisenä iltana kokosin sanoja. Yritin myös harjotella keskustelua yksin, mutta kaikki varmaan arvaa että se on vähä haastavaa, ,kun ei ole sovittu mitään mitä puhutaan. Kertaakaan ei harjoteltu kahdestaan. Tarkoitus oli ennen suullista tenttiä, mutta se aika meni kahvia juodes ja kaikesta kurjasta toimitelles :). Suullinen meni kuitenkin läpi! Nytkin mun pitäis olla tekemäs naudan veriryhmistä A4:sen kokoista tiivistelmää, lukemas virologiaa, tekemäs virologian testiä saadakseni lisäpisteitä tenttiin ja ajattelemas ens viikon enkun esitystä... Niin ja tietysti lukemas ens viikon tiistaina olevaan ruottin kirjalliseen tenttiin.. HUOH! Ainiin ja jossain vaiheessa tulostaa äikän joku lappunen ja täyttää se.. Muistaakseni siinä oli ainakin 40 kohtaa ellei enemmänki. Viime vuonna kakkoset varotteli, että kakkosen syksy on rankka. Joo no, on ehkä tullu huomattua, että hommaa on mitä PITÄIS tehdä. Mutta mitäs mä nytkin teen...? Suunnittelen blogin ulkoasua, blogitekstiä ja kirjotan sitä ja katton Netflixistä Gossip girl -sarjaa. Niin ja oon töis :)
           Kesällä ajattelin, että enhän mä mitään lomaa tartte, kun kyllä sitä kumminki sitte koulus jaksaa. Nyt mä oon hitusen verran eri mieltä. Mitä tästä opimme.. Kuuntele aina niitä vanhempia opiskelijoota.. :) Noh, pian on joululoma (toki silloinki töis mitä luultavimmin) ja kinkun syönnin aika!
Koitan kirjotella vähän ahkerammin varsinkin ens viikon jälkeen, kun suurin osa hommista olis pois alta! :)


Terkuin Sarppa

Hieman taustaa...

Hellurei! Kirjoitan tässä nyt ensimmäästä blogiani, enkä oikeen tierä mitä sitä näin aluuksi kirjoottelis. Mutta tarkoitukseni olisi kirjoittaa matkastani eläinlääkäriksi. Tietysti siinä sivus pakkaa tulla kaikkea muutakin kun opiskelusta, mutta ehkä hyvä niinkin. :) 

Olen aina halunnut eläinlääkikseen. Joskus pari vuotta selailin vanhoja ystäväkirjoja ja kirjeitä, joita olin kirjoitellut kavereilleni ja sieltäkin tuli esihin haluni tulla eläinlääkäriksi. Unelmani täytyi vuonna 2013, kun postilaatikkohon tupsahti paksu kirjekuori Helsingin yliopistosta. Voi sitä riemun määrää!! Opiskelen siis toista vuotta elukalla ja en vaihtaisi edes lottovoittoon. 

Olen aina ollut eläinrakas ihminen, josta äitee ei aina ollut niin innoissansa. Meillä on ollut aina kissoja, mutta ensimmäänen oikeen mun oma elukka oli kani. Siihen en kylläkään saanut lupaa.... Meirän kylälle oli yhteen talohon syntyny pupun poikasia ja olin sitte kirkkaaseen ääneen ilmoottanu, että mä otan yhden. Noh tottakai siä kysyttiin onko vanhemmat antanut lupaa ja minä siiheen jotta "tottakai". Kani sitte ilmesty pihaan ja äitee oli vähä kiukus kun mitään en ollu kysyny.. :D Veli sille väsäs häkin ja kyllähän äiteeki siihen suopuu hetken päästä. Toinen elukka kanin jälkehen oli marsu ja sen sain ihan luvalla (muistaakseni). Ilmeisesti vakuutin tällä kanin otolla, että hoidan kyllä elukkani. :) Seuraava elukka olikin rakas Oskari shettis, joka on mulla vieläkin. Se tupsahti taloon ilman äiteen lupaa (luonnollisesti, iskällä oli kylläkin osuutta tähän asiaan). Ostin sen kun olin 13.v ja Osku onkin ollut nyt jo 7 vuotta! Osku on niin mahtava poni, että se ei koskaan multa lähde. Muistan silloin, kun näin sen, että mulla vaan tuli sellaanen tunne että "toi on mun". Kaikki yritti nätisti sanoa, että kattele ny joku muu ku se on niin ruma.. Niinku oliki, mutta se vaa kolahti :). Seuraava ostos oli hevonen ja sekin ilman myöntävää vastausta alaikäisenä ;D. Äiteellä on ollu aika hyvä huumori mun kans... Seuraavat ostokset onkin ollut sitten jo täysikääsenä. :)

Tällä hetkellä omistan kaksi ponia ja koiran. :) Ehkäpä tämä riittää tältä erää. Koitan kirjootella suhteellisen usein, mutta opiskelut (ja harrastukset) pakkaa viedä aikaa kirjoottamiselta.

Terkuin Sarppa